Kaikki, mitä kaipaan on lämmin sänky, muutama ystävällinen sana ja supervoimat


Mulla on ihan järjetön asuntokuume. Oon tuijottanu asuntoilmoituksia tässä pari kuukautta jo lähes päivittäin, eikä vieläkään ole löytynyt muuttamisen arvoista luukkua. Rahaa kun ei loputtomiin ole, mutta tahtoisin silti suuremman asunnon mikä nykyinen on. Asiaa mutkittaa myös se, että melkein kaikissa ilmoituksissa lemmikit kielletty. Ja Nöpöhän tulee mukaan, piste!

Tätä asuntoasiaa kiireistää myös se, että tänhetkinen kämppähän on opiskelijoille tarkoitettu ja minä en sellainen enää ole. Korkeammalta taholta tuli käsky, että pitää muuttaa mahdollisimman pian pois. Katotaan millasesta asunnosta katuojasta mä itseni pian löydän..

Mutta tosiaan! Muutin tähän nykyseen kämppääni vajaa puolitoista vuotta sitten, ja sitä ennen asuin äitini kanssa. Lapsuudenkoti pistettiin sitten myyntiin mun lähdettyäni, joten piti napsaista sieltä sitä ennen pari kuvaa. Tänään selailin koneeni kätköistä nää samaset otokset, ja velloin nostalgiaryöpyissä loppuillan.








Meinaan vieläkin ajatuksissani jäädä bussista ton talon viereisellä pysäkillä, ja aina kun siitä ohi menen, kyyläilen, näkyykö uusia asukkaita pihassa. Jännää, sielä on muuten aina valot pois päältä D: Hitsit kun vielä pääsis sielä käväseen, kehtaiskos sitä joku päivä mennä ovelle pimpotteleen ja pyytämään esittelykierrosta?!!!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti