Tapellaan, kun tavataan, tietokone!

Ihan ensimmäisenä on sanottava, että jos jollain on tietokone nurkissa käyttämättömänä, mä oon enemmän kun kiinnostunut adoptoimaan sen itselleni. Näiden kuvien muokkauksessa - meni - p*rkele - 3 - tuntia. Tietokone meinas terapiallisissa kokeiluissa lentää ikkunasta pihalle muutamaan otteeseen, ja hetkellisesti luulin jo, että paukutin mun hiirenkin jo hajalle. Tää kone ei kertakaikkisesti jaksa pyörittää Photoshoppia. Mä oon joka kerta hermoromahduksen partaalla. Byää.

Mutta joo. Jynssäsin eilen tän luukun kimalluskuntoon, ja siis tietenkin oli pakko räpsästä samalla mun niinhirveenkauniista kämpästä muutama kuva. Oon kyl suhteellisen tyytyväinen tähän kämppään, vaikka vielä on vähän hiomista. Milloin vaihtuu koko sisustus, milloin pelkkä järjestys. Mä oon liiankin kyllästyvää tyyppiä, ja se näkyy enemmän kun hyvin tässä kämpässä. Kaverit käy kahvilla, niin melkein joka kerta jotain on muuttunut. Mutta ei kai se ole huono juttu?

Kattokaa kun on oikeen komee laukunpidike mulla. Hirrveen nätti!

Pakko kyllä niellä ylpeys ja myöntää, että olis ehkä sittenkin pitäny olla kikkailematta ja laittaa kuvat alkuperäisinä tänne. Nättiä kun kaikki eri kokosia ja eri kohdissa. Se näytti mun mielessä paremmalta. Kuvitellaan se siis siten.