Rakas joulupukki.

En ole ollut vuosiin mitenkään varsinaisen kiltti, mutta sinua se ei ole tainnut haitata, koska yhtenäkään jouluna en ole sinulta risuja saanut. Tämä vuosi ei ole ollut paljoakaan sen parempi kuin aijemmatkaan vuodet, ja villi veikkaukseni on, että olet jo luovuttanut suhteeni ja jätät lahjat antamatta, mutta ei se mitään.

En minä ole ikinä lahjojen perässä ollutkaan, enemmän iloa olen saanut niiden antamisesta. Mutta tiesitkö, pukki, että olen muuttunut. Itseasiassa olen ollut erilainen jo yli vuoden. Tiedätkö miksi, pukki? Minä en enään halua joutua vaikeuksiin. Olen tässä alkanut miettimään asioita.

Muistan, mitä villimpi, välinpitämättömämpi ja johdateltavissa olevampi nuoruudessa oli, oli myös sitä coolimpi ja suositumpi muiden kesken. Ei se mene niin. Luulin olevani voittamaton kaikkien niiden temppujeni jälkeen. Sekään ei ollut totta. Tiedätkö mitä, pukki? Olin nimenomaan kaikista luuserein ja säälittävin. Samalla minulla oli myös hirvein olo sisälläni, joka ei lähtenyt millään pois. Loppujen lopuksi se meni siihen, että halusin sen tuskan sisältäni pois, ja kun huomasin, että se ei lähde, tein tyhmyyksiä sen takia, että muut huomaisivat oloni. Sekään ei toiminut. Toivoni oli loppua kokonaan, ja rikoskierre senkun jatkui. Yhtenä iltana olin kaverillani juomassa, ja kun aamuyöstä kaljani loppuivat, hinkusin sitä lisää. Sen seurauksena sain idean murtautua kioskiin, ja niin minä myös tein. Suunnitelma ei mennyt niinkuin piti, sillä lopulta löysin itseni istumasta putkasta.

Tiedätkö mitä, pukki? Sinun ei tarvitse antaa minulle lahjoja, saan niitä muutenkin. Esimerkiksi tämä putkareissu, oikeudessa tavattiin, sain 1 300 euron laskun käteeni. Minulta oli mennä luottotiedot, mutta kun kerroin asiasta mummulle, hän ihanuuttaan maksoi sen pois, vaikka meistä kumpikin tiesi, kuinka iso summa rahaa se oli, ja kuinka siinä menisi mummuni kaikki rahat. Siispä pyytäisin, että toisit mummulleni jotain todella ihanaa lahjaksi, hän on sen ansainnut. Sitten toinen juttu. Minulla on ollut jo vuosia paha olla kotona, joten olen halunnut omaa asuntoa jo vuosia. Nyt istun omassa kämpässäni, omalla sängylläni, oman tietokoneeni ääressä. Tiedät siis, pukki, kenelle voisit viedä lahjan myös. Lahjan voisit antaa myös äidilleni, joka lupautui lainaamaan minulle takuuvuokraan rahat.

Voisitko antaa vielä poikaystävälleni jotakin, mistä hän pitää, koska itse kovasti tahtoisin, mutta minulla ei ole yhtään rahaa.

Toivon, pukki, että täytät toiveeni, koska vaikka minä olen muuttunut, on muuttunut myös lähipiirini. Minä en ole koskaan saanut keneltäkään rahaa, minua ei ole koskaan kuunneltu kun minulla on ollut hätä, minua ei ole koskaan lohdutettu eikä minulle ole koskaan tarjottu auttavaa kättä. Nyt minulle on annettu niitä kaikkea. Mahtaako tämä johtua siitä, että en ole se sama vittuileva ämmä, mikä ennen olin?