Mietin pitkään, minkä aiheen valitsisin ensimmäiseen postaukseeni, mutta ajatukseni leikkivät piilosta tai jotain muuta vastaavaa, koska mieleeni ei tullut mitään julkaisemisen arvoista. Asioiden aloittaminen on minulle aina ollut vaikeaa, ja se tekee postauksien kirjoittamisesta vähän turhan kinkkisen operaation. En aina osaa pukea ajatuksiani sanoiksi, mutta yritän parhaani mukaan saada tämän blogin täyttymään jostain suht järkevistä ajatuksista, ja mikä tärkeämpää, olla tappamatta tätä blogia..
Mutta juu. En halua lokeroida blogini tarkoitusta vielä, koska tottapuhuen koko blogini aihe on vielä minullekin mysteeri, joka selviytyy uudemmista postauksistani lähitulevaisuudessa, ainakin toivottavasti. Kärsivällisyys palkitsee, ja palkitsen myös niitä, jotka ymmärtävät epämääräisiä tekstejäni edes jotenkin.
Juu, ja nyt taas ajatukseni hukkuivat. Huomasin, että tässä päivässä on jotain kummallista, kun kävelin vähän väliä edestakaisin unohdettuani mitä olinkaan tekemässä. Ehkä kannattaisi käpertyä vain tuoliin lämpimän juoman kanssa ja keskittyä telkkarin draamaan, sillä tälläisinä päivinä ei kannata edes yrittää tehdä mitään rakentavaa.
Ehkä jätän jutun johonkin muuhun päivään, ja ihailen aikaansaaneisuuttani tämän postaukseni kanssa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti